Jarmo Kelo
toiminnanjohtaja, Yrityssuojeluyhdistys ry
Turvallisuudesta huolehtiminen on osa kiinteistön ja siellä toimivien yritysten päivittäistä työtä.
Tänä päivänä kiinteistöihin ja siellä toimiviin yrityksiin kohdistuu päivittäin erilaisia uhkia, jotka toteutuessaan saattavat olla omaisuudelle, ympäristölle, henkilöstölle ja toiminnalle kohtalokkaita.
Myös tekninen kehitys synnyttää uusia riskejä ja vanhat uhat muuttuvat. Kokonaisuudessaan kiinteistöjen ja yritysten riskit ovat muuttuneet, jolloin huomataan, etteivät vanhat mallit enää toimi.
Yhteisten teletilojen tekninen ja rakenteellinen suojaus jää usein huomioimatta, eikä tilojen valvonta näin ollen ole kenenkään hallinnassa.
Kiinteistöjen varautuminen erilaisiin onnettomuus-, uhka- ja vaaratilanteisiin vaihtelevat suuresti. On kiinteistöjä, joissa erilaiset turvallisuusasiat hoidetaan hyvin ja kiinteistöjä, joissa turvallisuusasiat hoidetaan vain välttämättömällä tasolla. Ammattimainen rikollisuus on kasvanut voimakkaasti sitten 1990-luvun. Rikollisuus kohdistuu myös yhä useammin kiinteistöihin sekä siellä toimiviin yrityksiin.
Tämän vuoksi jokaisen kiinteistön tulisi suhtautua vakavasti erilaisiin turvallisuushaasteisiin ja varmistaa siellä toimivien yritysten häiriötön toiminta.
Kaikkia riskejä ei voi kuitenkaan kokonaan poistaa, joten on mietittävä, millä toimenpiteillä riskin toteutumisesta aiheutuvat seuraukset saadaan minimoitua ja hallittua mahdollisimman hyvin.
Yhteinen teletila, tietoturvan heikoin lenkki
Kiinteistöjen ja yritysten osalta yhä suuremmat riskit kohdistuvat tietoliikenteeseen ja tietoturvaan.
Yhteisten teletilojen tekninen ja rakenteellinen suojaus jää usein huomioimatta, eikä tilojen valvonta näin ollen ole kenenkään hallinnassa. Tämä on huolestuttava tilanne, joka saattaa pahimmillaan johtaa vakaviin tietoturvariskeihin ja vahinkoihin esimerkiksi langattomien vakoiluohjelmien asentamiseen tai pelkästään ilkivallan tekemiseen.
Tämän vuoksi kiinteistöissä on syytä tarkastaa yhteisten teletilojen turvallinen lukitus ja avainhallinta sekä varmistaa kenellä on pääsyoikeus yhteiseen teletilaan.
Kiinteistön omistajalla on 100% vastuu yhteisten teletilojen lukituksesta sekä sen tietoturvallisuudesta. Yhteisillä teletiloilla tarkoitetaan tiloja, joissa on usean liittymänhaltijan liittymiin kuuluvien johtojen kytkentäpaikkoja tai näihin liittymiin kuuluvia telelaitteita. Lukituksella turvataan myös viestintäsalaisuutta ja muuta tietoturvallisuutta. Perustuslain 10§:n mukaan puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.
Viestintäviraston määräys kiinteistön sisäjohtoverkosta (65C/2018 M) sisältää yleiset vaatimukset rakennusten teletilojen lukitukselle. Viestintäviraston suositus Kiinteistöjen laitetilojen lukitus (306/2015 S) on tarkoitettu ensisijaisesti asuinkiinteistöjen omistajille, jotka vastaavat laitetilojen lukituksesta. Liikekiinteistön laitetilojen turvallisuusvaatimukset ovat yleensä merkittävästi tiukemmat.
Viestintävirasto ja Finanssiala ry suosittelevat teletilojen lukkojen vaihtamista teleyritysten yhteiseen sarjaan kuuluviksi lukoiksi, joka tässä tapauksessa on siis KTL1E-lukitusjärjestelmä.
KTL1E-järjestelmä
Valtakunnalliset teleoperaattorit, Yrityssuojeluyhdistys ry, Viestintävirasto, Finanssiala ry, Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto, Suomen Turvaurakoitsijaliitto, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Abloy Oy ovat sopineet valtakunnallisesti yhteisestä teletilojen sarjasta KTL1E, jolla uudet ja saneerattavat tilat sarjoitetaan.
KTL1E-lukitusjärjestelmä on suosituksen mukainen tapa lukita kiinteistöjen teletilat ja reittiavaimille tarkoitetut avainsäilöt. Tietoturvan sekä valvotun avainhallinnan lisäksi KTL1E-lukitusjärjestelmä helpottaa palvelujen toimitusta ja ylläpitoa kiinteistöissä.