Monelle uudistava viljely on vielä tuntematon konsepti, mutta Nestlén viestintäpäällikkö Nina Hannola toivoo kestävämpien viljelymenetelmien olevan kymmenen vuoden päästä enemmän sääntö kuin poikkeus.
Syksyllä 2024 kauppoihin saapuu Nestlén PILTTI-lastenruokia, joiden kotimaiset raaka-aineet on tuotettu uudistavan viljelyn menetelmillä. Perunan, porkkanan, palsternakan ja sipulin viljely kestävämmällä tavalla on kuitenkin vasta alkusoittoa, sillä yritys pyrkii edistämään uudistavaa viljelyä kaikkien pääraaka-aineidensa osalta. Nestlé on sitoutunut nettonollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä, ja tavoitteiden saavuttamiseksi uudistavan viljelyn edistäminen alkutuotannossa on keskeistä.
– Voimme tehdä päästövähennyksiä logistiikassamme, tai tehdä omiin päästöihimme vaikuttavia toimia tehtaissamme, mutta ruoantuotannon suurimmat päästöt tulevat silti aina alkutuotannosta – raaka-aineesta riippumatta. Nettonollapäästötavoite voidaan saavuttaa vain kestävimmillä ratkaisuilla maataloudessa, Hannola kertoo.
– Nestlén raaka-ainetuottajien tukena on Baltic Sea Action Group eli BSAG, joka tarjoaa koulutusta, materiaalia ja verkoston viljelijöille ja yrityksille uudistavan viljelyn edistämiseksi ruokaketjussa.
Mitä uudistava viljely tarkoittaa?
BSAG:n mukaan uudistavalla viljelyllä pyritään siihen, että ruoantuotannon yhteydessä parannetaan kokonaisvaltaisesti maaperän kasvukuntoa, vesiensuojelua ja maatalousekosysteemin tilaa. Se, millä konkreettisilla keinoilla uudistavaa viljelyä toteutetaan, riippuu tuotantosuunnasta ja kasvilajista– esimerkiksi kahvipavun ja perunan viljelytavat ja -olosuhteet ovat hyvin erilaisia.
– Yksi hyvä esimerkki konkreettisista toimista on monipuolinen viljelykierto, jolloin peltolohkojen annetaan välillä levätä esimerkiksi kylvämällä niille viljan sijaan monivuotista nurmea. Viljelykierron avulla lisätään peltomaahan orgaanista ainesta, ravinteita ja monimuotoisuutta. Tämä tuo satovarmuutta seuraavalle satokasville ja voi vähentää lannoituksen tarvetta, BSAG:n erityisasiantuntija Tanya Santalahti kertoo.
Viljelykierron avulla lisätään peltomaahan orgaanista ainesta, ravinteita ja monimuotoisuutta.
– Ja jos ajatellaan vaikkapa perunanviljelyä, niin uudistavassa viljelyssä maata pyritään muokkaamaan ainoastaan silloin, kun se on välttämätöntä. Lisäksi voidaan lisätä pellon kasvipeitteisyyttä, jolloin perunasadon korjaamisen jälkeen maahan kylvetään esimerkiksi rukiinsiemeniä. Tällöin varmistetaan se, että ravinteet päätyvät kasvien käyttöön eivätkä huuhtoudu vesistöihin, Hannola lisää.
Santalahden mukaan uudistavalle viljelylle ei ole vielä olemassa sertifikaattia, kuten esimerkiksi luomuviljelylle. BSAG on ollut mukana luomassa Nestlélle uudistavan viljelyn kriteereitä, joiden pohjalta Nestlé määrittää viljelijöidensä tason uudistavan viljelyn polulla.
Nykyinen ruoantuotanto kestämätöntä
Santalahden mukaan uudistava viljely on jo kasvava ilmiö ruokaketjussa – sillä saadaan sidottua maaperään hiiltä, mutta myös vähennettyä mereen päätyviä ravinnevalumia. Se on elintärkeää paitsi Itämeren, myös ilmastonmuutoksen kannalta.
– Nykyinen ruuantuotantotapamme ei ole kestävällä pohjalla. Maaperän heikko kasvukunto vähentää satovarmuutta ja uhkaa huoltovarmuutta
Hannolan mukaan vallitsevan viljely-tavan ongelmiin on alettu heräämään ympäri maailmaa – myös Suomessa. Hän antaakin tunnustusta Nestlén sopimusviljelijöille, joiden motivaatio ja ymmär-rys kestävämmän ruoantuotannon menetelmistä on erittäin korkealla.
– Viljelijöillämme on äärimmäisen kova tietotaito ja halu muuttaa asioita. He ymmärtävät, mikä vastuu maataloudella on ilmastonmuutoksesta ja ruuantuotannosta. Kaikki lähtee heistä: jos heillä ei olisi motivaatiota tähän, olisimme pulassa.
Nestlé edistää uudistavaa viljelyä kaikkialla maailmassa, ja tavoitteena onkin, että vuoteen 2030 mennessä 50 % yrityksen tuotteissa käytettävistä pääraaka-aineista olisi uudistavalla viljelyllä tuotettuja. Sekä Hannola että Santalahti toivovat, että kymmenen vuoden päästä uudistava viljely olisi uusi normi.
– Ilmastonmuutos uhkaa jo nyt monien raaka-aineiden viljelyä, eikä ole kyse ainoastaan siitä, että esimerkiksi kahvinviljely on vaarassa loppua. Jos emme tee mitään, ylipäätään koko ruoantuotannon tulevaisuus on uhattuna. Tällä planeetalla ei yksinkertaisesti ole edellytyksiä ruokkia kaikkia sen ihmisiä, mikäli toimintatapamme eivät muutu, Hannola päättää.