Etusivu » Tulevaisuuden elintarviketeollisuus » Uusio ja bio suojaavat tulevaisuuden elintarvikkeen
Tulevaisuuden elintarviketeollisuus

Uusio ja bio suojaavat tulevaisuuden elintarvikkeen

Euroopan muoviteollisuus puoltaa EU:ssa säädettyä tavoitetta, jossa vuonna 2030 kaikissa muovipulloissa on oltava 30 prosenttia kierrätysmateriaalia. Kuva: Getty Images

Muovien maailma elää tällä hetkellä isoa muutosta. Vanhat säännöt siitä, että elintarvikepakkauksien muovien pitäisi olla aina neitseellistä ja että sitä saadaan vain fossiilisista raaka-aineista, ovat jäämässä historiaan. Eivät nuo säännöt alun perinkään täysin koko totuutta vastanneet.

PET-muovia on pitkään ollut mahdollista käyttää oikein kierrätettynä elintarvikekontaktissa, ja muoveja on aina tehty myös biopohjaisina, kokonaan tai osittain. Peruslähtökohta on turvallisuus, toimivuus ja suojaominaisuudet, joiden kanssa ei voi tehdä kompromisseja. Edelleen resurssitehokkuus on tärkeää. Ei ole mieltä siirtyä ratkaisuihin, joissa kulutettaisiin nettona enemmän luonnonvaroja koko tuotteen elinkaari huomioiden. Mutta bio ja uusio tekevät tuloaan myös elintarvikekontaktimuoveihin.

Viimeistään EU:n muovistrategia vuonna 2018 käänsi elintarvikepakkaamisen muovit uudelle kurssille. Sitä seuranneessa säädösvyöryssä ja uudistuksissa markkinoille on tullut paljon uusia innovaatioita sekä valmiita tuotteita.

Viimeistään EU:n muovistrategia vuonna 2018 käänsi elintarvikepakkaamisen muovit uudelle kurssille.

Muovi kehittyy kautta linjan. Räätälöityjen polymeerien suorituskyky ja ominaisuuskirjo laajenevat mahdollistamaan monimateriaalirakenteiden korvaamisen, umpiseinämärakenteen keventämisen vaahdottamalla sekä uudelleen käytön.

Biopohjaisuus ja uusiutuvuus ovat edenneet, kun tavallisia muoveja on alettu tuottaa biomateriaalista tai suoraan ilmakehän tai piippupäästön hiilidioksidista, jopa ilman biologista vaihetta. Toinen linja on ollut sekoittaa jotain biopohjaista komponenttia vaikkapa lujitteeksi, täytteeksi tai välikerrokseksi pakkaukseen. Viimeksi mainittu voi toimia jossain kierrätystä vastaan, kuten tekevät myös helposti hajoavat muovit.

Hajoavuutta tarjotaan usein oikotieksi ekologiseen autuuteen, mutta varsin harvoissa tuotteissa se on ilmeinen etu tai edes toimii kaikissa olosuhteissa. Muovien aitoa biohajoavuutta kiihdytetään joko tekemällä muovi kemiallisesti sellaiseksi, että eliötoiminta pääsee siihen suoraan kiinni, tai lisäämällä siihen aineita, jotka pilkkovat polymeeriketjuja nopeammin pieneliöstölle sopivaan ravintokokoon kuin ne muutoin hajoaisivat. Mutta kuten sanottu, hajoavuus heikentää usein muuta käytettävyyttä, eikä se voi olla suuren mittakaavan jäteratkaisu tai lupa roskata.

EU:ssa on jo säädetty, että vuonna 2025 kaikissa PET-pulloissa pitää olla 25 prosenttia kierrätettyä PET-muovia, ja vuonna 2030 pitää olla 30 prosenttia kierrätysmateriaalia kaikissa muovipulloissa. Euroopan muoviteollisuus ilmoitti syyskuussa 2021, että se puoltaa tuota 30 prosenttia koko muovipakkauskantaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä on ihan mahdollista, jos käyttöön hyväksytään niin sanottu kemiallinen kierrätys, joka käytännössä tuottaa 1:1 neitseellisen tasoisia kierrätysmuoveja.

Kirjoittaja Vesa Kärhä on Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja.

Next article