Suomi on hiilineutraali, kun päästöt ja nielut ovat tasapainossa. Hiilineutraalius voidaan saavuttaa päästöjä vähentämällä tai nieluja kasvattamalla. Molemmat keinot on oltava käytössä, kun tavoitellaan hiilineutraaliutta.
Energia-ala on arvioinut vähentävänsä sähkön- ja kaukolämmöntuotannon päästöt marginaaliin 2030-luvun aikana. Tällöin ala osaltaan toteuttaa hiilineutraaliustavoitteen.
Päästöoikeuden hinnannousu työntää fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön marginaaliin sähkön- ja kaukolämmön tuotannossa. Tästä syystä päästöt kaukolämmöntuotannossa puoliintuvat 2020-luvulla.
Lämmöntuotantoon kehitetään ei-polttavia ratkaisuja. Metsätalouden sivuvirtoja hyödyntävällä energiantuotannolla on edelleen merkittävä rooli.
Liikenteen sähköistyminen ja bionesteet ajavat alas liikenteen päästöjä. Lisäksi päästökauppa ohjaa teollisuutta vähentämään päästöjä muun muassa sähköistämisen avulla.
Kaukolämmön päästöt laskevat huomattavasti aiemmin arvioitua nopeammin.Kaukolämmön tuotannossa siirrytään hyödyntämään yhä lisääntyvässä määrin hukkalämpöjä, geotermistä energiaa ja muita uusia ratkaisuja. Polttolaitoksissa siirrytään fossiilisen polttoaineen ja turpeen polttamisesta puupolttoaineiden käyttöön. Käytettävät puupolttoaineet ovat metsäteollisuuden sivutuotteita, hakkuutähteitä, metsänhoidollisten hakkuiden pienpuuta sekä kierrätettyä puuta.
Lue myös: Kiinteistöjen energiatehokkuudessa parantamisen varaa
Ylipäätään energiajärjestelmiä integroidaan entistä tiiviimmin toisiinsa. Kaukolämmön kohdalla tämä tarkoittaa sähkön hyödyntämistä joko suoraan tai lämpöpumppujen välityksellä lämmöntuotannossa.
Kaukolämpöverkkoihin lisätään uusia, ei-polttavia tapoja tuottaa energiaa. Vahvistuva päästökauppa ohjaa fossiiliset polttoaineet ja turpeen toimitusvarmuuspolttoaineiksi. Puupolttoaineiden käyttö lisääntyy huomattavasti vuoteen 2030 mennessä kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa.
Lähde: energia.fi