Skip to main content
Etusivu » Johtaminen ja ura » Kassavirtakonsultti Riku Lehtinen: “Tätä on kassavirtajohtaminen”
Johtaminen ja ura

Kassavirtakonsultti Riku Lehtinen: ”Tätä on kassavirtajohtaminen”

kassavirtakonsultti-Riku-Lehtinen
kassavirtakonsultti-Riku-Lehtinen
Riku Lehtinen on liike-elämän ja johdon konsultti (LJK). Kuva: Oma arkisto

Suomen kokeneimpiin kuuluva kassavirtakonsultti Riku Lehtinen kertoo, miten johtaja voi tehostaa päätöksentekoaan kassavirtatulostunnusluvun avulla.

Yritysten johtamisessa on kaksi merkittävää ongelmaa: Vain harvoilla yrityksillä, ja osittain onnen myötä, budjettiennusteet toteutuvat. Tämän lisäksi yritysten kassatilanne näyttää tuloksesta riippumatta elävän omaa elämäänsä.

Oma heureka-hetkeni koitti 2000-luvun alussa. Löysin tavan, miten minkä tahansa talousyksikön kassavirtahistoria saadaan kytkettyä tarkasti yhteen niin, että se kattaisi myös tulos-tase-kassavirta-näkökulman.

Siivosin tuloslaskelmasta kaiken mikä ei näkynyt kassassa: poistot, arvostusten ja varausten muutokset sekä jaksotukset. Niputin lopulta näin muodostettujen eri yksiköiden tulokset yhteen ilman konsolidointeja. Löysin puhtaimman mahdollisen yrityksen tulosmittarin, kassavirtatuloksen.

Tein metodille kaikki mahdolliset testit. Katsoin, toimiiko se kaikilla kirjanpitojärjestelmillä, kaikilla jaksotus-, arvostus- ym. säännöillä (IFRS, USGAAP jne.), kaikissa juridisissa talousyksikkömuodoissa, eläväisimmissäkin konserneissa ja kaikissa tilanteissa. Ja kyllä, se toimii.

Mutta mitä kassavirtajohtaminen sitten on? Sillä kyetään analysoimaan yrityksen strategisten vaihtoehtojen kassa- ja tasevaikutukset ja johtamaan yritystä kassavirtatulosta arjessaan maksimoiden.

Useimmista muista johtamisen ismeistä poiketen kassavirtajohtamisen onnistumista voidaan mittaroida oikeassa rahassa kuukausitasolla. Kassavirtatulos on huomattavasti hyödyllisempi kuin yksikään tuloslaskelman rivi. Tuloslaskelma voi peittää yhtä paljon kuin paljastaa.

Kassavirtajohtamisen esimerkkejä:

1. Strategiset vaihtoehdot. Hallitus kykenee mallintamaan, millaisia vaikutuksia sen erilaisilla kehityssuunnitelmilla on yrityksen tulokseen, taseeseen ja kassavirtatulokseen. 

2. Prosessien johtaminen. Yritysjohto kykenee näkemään missä on isoin kehityspotentiaali yrityksen kannattavuuden kasvattamiselle: tuotannossa, myynnissä, markkinoinnissa, yrityksen osaamisessa, tutkimustoiminnassa tai vaikkapa taseen rakenteessa.

3. Kassanhallinta. Metodiikan avulla yritys kykenee näkemään monimutkaisenkin kansainvälisen konsernin likviditeettitilanteen lähes reaaliajassa.

Toukokuussa Riku Lehtinen mallinsi myynnin konsultin Mika D. Rubanovitschin ehdottaman Stockmannin saneeraussuunnitelman kassa- ja tasevaikutukset. Ehdotuksen mukaan Stockmann kehittyisi kiinteistäsijoitusyhtiöksi, joka myisi Mannerheimintietä lukuunottamatta muut tavaratalonsa. Hullutpaivat.fi:stä olisi tehtävissä ”kaikkien aikojen houkuttelevin verkkobrändi.

Mitä on kassavirta?

Kassavirtoihin liittyy useita väärinymmärryksiä. Kassavirta koetaan usein synonyymiksi myynnille. Väärin. Minulle kassavirtaa on yrityksen kaikkien prosessien muodostamat tulo- ja menovirrat, joista kassavirtatulos muodostuu.

Toinen mielikuva on, että reskontratiedoista johdettu koneellinen kassaennuste toimii johtamisen välineenä. Se ei toimi koska tulevaisuus ei toistu samanlaisena. Hyödyllinen kassaennuste pitää sisällään myös taseen ja sen optimoimisen.

Kolmanneksi: monet talousammattilaiset kokevat hallitsevansa kassavirrat jo koulun penkiltä. Olen huomannut, että tuloksekas kassavirtajohtaminen vaatii vuosien harjaantumisen ja oikeat työkalut.

Next article