Talouden tulevaisuudessa on paljon vaikeita kysymyksiä, mutta myös positiivisia pilkahduksia.
Elämme epävarmuuden tilassa ja koko globaali talous pidättelee hengitystään. Pandemia on aiheuttanut tilanteen, jossa koitetaan korjata mennyttä, selviytyä hetkessä sekä puskea eteenpäin.
– On hyvä muistaa, että talouspoliittinen epävarmuus oli korkealla tasolla jo ennen epidemiaa ja talouskasvu hidastumassa, sanoo pääekonomisti Mauri Kotamäki Keskuskauppakamarista.
Nyt epävarmuuden taso on noussut poikkeuksellisen korkeaksi ja sillä on vaikutus yrityksiin ja kuluttajiin: isot ja pienet päätökset, investoinnit ja kehityshankkeet lykkääntyvät ja tunnelma on kuulosteleva. Mitä voi tehdä, jotta toiminta pysyisi käynnissä tilanteesta huolimatta?
Tällä hetkellä epidemian hallinta on parasta ennaltaehkäisevää toimintaa yritysten kannalta.
– Tällä hetkellä epidemian hallinta on parasta ennaltaehkäisevää toimintaa yritysten kannalta, ja siinä olemme yhteiskuntana onnistuneetkin hyvin. Mutta kun otamme lisää perspektiiviä tilanteeseen, on silloin tarkasteltava myös rakenteellisia tekijöitä ja niissä olevia merkittäviä haasteita. Kun talouspoliittiset rakenteet ovat kunnossa, myös kriiseihin sopeutuminen ja niistä selviytyminen on helpompaa.
Yritykset kaipaavat ennustettavuutta
Kotamäen mukaan eräs poliitikkojen keskeisistä tehtävistä epävarmuuden vähentämiseksi olisi taata toimintaympäristö, jossa yksittäisten yritysten suunnitteluhorisontti olisi vakaa ja ennustettavissa.
– Julkisen vallan tulisi luoda yrityksille optimaaliset puitteet investointeihin ja toimintaan. Esimerkiksi helpottamalla koulutettujen työntekijöiden globaalia saatavuutta tai luomalla vakaa verotusympäristö, jotta yritysten ei tarvitse pelätä yllättäviä, päätöksentekoa vaikeuttavia veronkiristyksiä.
Nyt Suomessa on uhkana, että finanssikriisin jälkeinen usean vuoden huono talouden tilanne toistuu.
– Maat, joissa kustannukset joustavat paremmin suhdanteiden mukaan, pääsevät nopeasti kasvuun kiinni kriisin jäljiltä. Suomen kustannuskilpailukyky tulisikin korjata lyhyellä aikavälillä, sillä taloutemme ei kestä montaa huonoa kasvun vuotta.
Hyvä velkauskottavuus
Kotamäki sanoo, että epidemiasta on toistaiseksi selvitty luultua pienemmillä vahingoilla.
– Ensimmäisen kvartaalin luvut ovat olleet ennakoituja parempia. Konkurssit eivät ole lähteneet jyrkkään nousuun. Lisäksi Suomi on melko kilpailukykyinen maa ja yksi tekijöistä on velkauskottavuus, jota on pidetty meillä tärkeänä. Tämä ennustaa hyvää tulevaisuuteen – kunhan muistetaan myös pitää kustannustaso hyvänä muihin maihin verrattuna.