Tauno Suominen
projektipäällikkö
Laserskannaus on nopea tapa tehdä 3D-kuvia niin sisä- kuin ulkotiloista. Laserkeilaus metsien inventoinnissa mahdollistaa sen että muutaman vuoden kuluessa kaikki Suomen metsät on inventoitu.
– Laserskannaus on hyvä ja monipuolinen tekniikka, mutta sitä pitää osata käyttää. Se on vaikea tekniikka, siksi esimerkiksi into mobiilikeilaukseen laantui, koska saadut mittaustulokset olivat niin epätarkkoja. Kun samoja mittauksia jouduttiin tekemään uudelleen jollain vaihtoehtoisella tekniikalla, siirryttiin käyttämään suoraan helpompia menetelmiä kuten ilmakuvausta, kertoo projektipäällikkö Tauno Suominen.
Mittaaja on laatuvastuussa tuloksistaan, mutta jos tarvittavaa laserkeilauksen osaamista ei ole, eivät kalliitkaan koneet auta.
– Kuka tahansa pystyy saamaan aikaan tuloksen, joka näyttää hyvältä, mutta ongelmana on se, että tulokset eivät ole riittävän tarkkoja. Esimerkiksi rakentamisessa mittauksen tarkkuus on kriittistä, sentti on kova vaatimus, jos mittausprosessi ei ole hyvin hallinnassa, Suominen jatkaa.
Vaikeita tekniikoita ei opita oppilaitoksissa
Oppilaitokset pyrkivät tänä päivänä markkinoimaan itseään rakentamalla helpon oloisia ja houkuttelevia koulutusohjelmia, sillä oppilaitosten rahoitus perustuu valmistuneiden määrään.
Laserskannaus on hyvä ja monipuolinen tekniikka, mutta sitä pitää osata käyttää.
Opiskelijoiden määrä ei kuitenkaan auta, kun opiskeltavana on haastavampia kokonaisuuksia.
– Oppilaitokset ovat joutuneet nostamaan kädet pystyyn. Pitäisi tunnustaa, että ennen ikäluokat olivat kaksi kertaa suurempia, jolloin oppilaista päästiin tekemään karsintaa. Nyt vaikeille aloille ei saada sopivaa opiskelija-ainesta, heillä ei ole perusedellytyksiä oppia ja kun vastaan tulee vaikeita juttuja, hakeudutaan helpompiin hommiin. Ongelma ei koske vain tekniikan alaa vaan koulutusta laajemminkin, Suominen sanoo.
Laserkeilauskoulutusta ei saa kouluista eikä yrityksistä
Koulutuksen järjestäjillä ei ole laserskannauksen todellista osaamista, koska sen saaminen oppilaitosten käyttöön on vaikeaa ja kallista. Yritykset kuitenkin olettavat, että kun oppilaitoksesta valmistuu tietyn koulutuksen läpikäynyt henkilö, hänellä myös olisi riittävästi osaamista esimerkiksi laserkeilauksesta. Näin yritys ei varaudu kouluttamaan laitteiden hallintaan ja tulosten tulkintaan, joten kunnollista osaamista ei synny missään.
– Jos yrityksissä tiedettäisiin, että oppilaitokset eivät pysty tarjoamaan osaavia tekijöitä, he voisivat hoitaa asian omana koulutuksenaan, huomauttaa Suominen.
– Olisi mietittävä koulutus kokonaan uusiksi. Tehtäisiin selkeä päätös, että oppilaitoksissa annettaisiin vahva yleinen pohjakoulutus ja tekniikan syventävä koulutus järjestettäisiin yrityksissä. Kun perusta jää heikoksi, alkeiden ja käsitteiden opettaminen ei enää onnistu yrityksissäkään, Tauno Suominen muistuttaa.