Etusivu » Älykäs kauppa » Kauppa – digitalisaation uranuurtaja
Älykäs kauppa

Kauppa – digitalisaation uranuurtaja

kauppa-digitalisaatio-alykas-kauppa
kauppa-digitalisaatio-alykas-kauppa
Kuva: Getty Images

Digitalisaatio on yksi aikamme avainsanoista. Pohjimmiltaan digitalisaatiossa on kyse matematiikan ja logiikan soveltamisesta ihmiskunnan toimintaan. Ilmiö sinänsä on tuhansia vuosia vanha – tekninen kehitys on vain johtanut siihen, että koneiden laskentateho on ohittanut ihmiskunnan yhteenlasketun laskentakyvyn jossain vaiheessa viime vuosisadalla.

Kauppa, finanssisektorin ohella, on se yhteiskunnan osa-alue, jossa yksinkertaisia laskutoimituksia tehdään eniten. Niinpä onkin luonnollista, että kaupan perusprosessit digitalisoitiin ensimmäisinä. Suurimmat asiakkaille näkyvät kaupan digitalisaatioaskelet otettiin jo 1980-luvulla viivakoodien ja magneettijuovaa hyödyntävien korttien myötä. Kaupalle nämä kaksi jättiaskelta tarkoittivat, että ensimmäistä kertaa kauppa sai tarkkaa dataa siitä, mitä myydään missäkin ja kenellekin, ja maksuliikenne tehostui.

Kaupan toiminnan kannalta digitalisaatio vaikuttaa eniten taustaprosesseihin. Verkkokauppa, netin hintatiedot, itsepalvelukassat ja uudet maksujärjestelmät ovat toki merkittäviä uudistuksia, mutta suurin liiketoimintahyöty syntyy esimerkiksi tilausten, varastonhallinnan ja logistiikan automatisoinnista. Reaaliaikaisella globaalilla hinta- ja tuotetiedolla on luonnollisesti merkittävä kilpailua tehostava vaikutus.

Kuluttajan näkökulmasta nykyinen digitalisaatioaalto tarkoittaa ensimmäisessä vaiheessa pääsyä tietoon, mahdollisuutta joustaviin verkko-ostoksiin ja sen jälkeen eri asiointikanavien sulautumista yhdeksi brändien alla toimivaksi kokonaisuudeksi. 

Tulevaisuudessa maksaminen suoraviivaistuu

Transaktiot, ostaminen ja maksaminen, ovat digitalisaation ytimessä. Tällä hetkellä maksaminen kaupan kassalla ja verkkokaupassa on hyvin erilaista. Maksamisessa käydään jatkuvaa tasapainoilua helppouden, kustannusten ja turvallisuuden välillä. Perinteisesti kaupan näkökulmasta maksamisen kustannus on ollut ydinasia. Näin on varmasti jatkossakin, mutta maailmalla on selkeästi nähtävissä trendi, jossa maksamisen äärimmäinen helppous ohjaa kulutuksen suuntautumista. Esimerkkejä tästä ovat oman alansa markkinajohtajat Amazon 1-pay-click, Uber ja AirBnB, joissa maksaminen tapahtuu taustalla niin, että kuluttaja ei osallistu maksutapahtumaan.

Siksi uskon, että tulevaisuudessa maksaminen suoraviivaistuu. Ehkä kaupan kassalla itse maksutapahtuma ei ole erityinen toimenpide, oli kyse sitten verkkokaupasta tai valintamyymälästä. Oikein toteutettuna tämä laskee maksamisen ketjun kustannuksia, tehostaa kassan läpimenoaikoja ja ohjaa kuluttajan huomion maksamista mielenkiintoisempiin asioihin, kuten shoppailuun ja ostamisen iloon. Maksaminen kun on ainakin omasta mielestäni kaupankäynnin tylsin osa.

Kun biometriikka kehittyy ja globaali luottamus täysautomaattisiin maksujärjestelmiin kasvaa, maksaminen voi siirtyä huomaamattomaksi. Jo nyt esimerkiksi Turkissa mobiilimaksaminen turvataan silmän iiriksen tunnistuksella. Valintamyymälän valvontakameran iiristunnistus voisi hyvin ottaa automaattisesti rahaa asiakkaan tililtä. Kauppoja on kuitenkin valtava määrä, joten minkä tahansa uuden järjestelmän käyttöönotto vie paljon aikaa ja rahaa. Vakiintuviksi tarkoitettujen järjestelmien sopivuus ja kuluttajaystävällisyys on siis testattava huolella ennen käyttöönottoa.

Maksamiseen liittyy läheisesti hinnoittelu. Basaareissa hinnottelu oli aikanaan dynaamista, ja verkkokauppa on palauttanut mahdollisuuden dynaamiseen asiakaskohtaiseen hinnoitteluun. Erityisesti USA:ssa tuotteen hinta verkossa riippuu usein sekä kellonajasta että käytetystä päätelaitteesta ja kuluttajan sijainnista. Vastaava dynamiikka on mahdollista rakentaa myös kivijalkakauppaan.

Kirjoittaja Oula Järvinen toimii Kaupan liiton digiasiantuntijana.

Next article