Koronapandemia asetti koko yhteiskunnan tuntemattoman äärelle, myös kaupan alan. Erikoiskaupoissa tapahtui äkkipysähdys. Päivittäistavarakauppaa on koeteltu, mutta se on selvinnyt helpommalla.
Toimiala kuuluu niihin, jotka eivät yleensä ole tukea pyydelleet eivätkä ole sitä saaneet. Nyt on toisin. Suoraa tukea tarvitaan. Valtiovallan toimet olisivat voineet olla nopeampiakin, mutta viive on ymmärrettävä – päätöksiä on tehty muuttuvassa tilanteessa.
Korona on ollut myös herätys. Kaupan rooli hyvinvoinnin, verotulojen ja työpaikkojen tuottajana on ymmärretty aiempaa selvemmin. Kauppa pyörittää taloutta. Nyt olennaista olisi saada pyörät jälleen liikkeelle. Sen eteen kaupoissa on tehty paljon ja turvatoimet vaikuttavat onnistuneen. Liikkeistä ei ole tullut tartuntapesäkkeitä. Kiitos kuuluu toki myös vastuullisille kuluttajille.
Valmiudet yhteiskunnan avaamiseen alkavat siis olla kunnossa.
Monet muutokset jäävät pysyviksi. Niihin kuuluu verkkoliiketoiminnan kasvu ja vakiintuminen jakelukanavaksi kivijalkaliikkeiden ja kauppakeskusten oheen.
Verkkoliiketoiminnassa kaupan ala ei suinkaan lähde nollasta. Ruokakaupoissa asiaan on valmistauduttu jo pitkään ja monilla erikoiskaupoilla on erinomaisia sivustoja. Hidasteena on pikemminkin ollut kysynnän vähäisyys. Korona on toteuttanut sen kuuluisan digiloikan. Kuluttajat ovat hypänneet vankkureihin ja kauppa on päässyt toden teolla testaamaan ja kehittämään palveluaan.
Digiostojaan kasvattaneiden määrä nousi muutamassa viikossa noin viidesosaan suomalaisista.
Kaupan liiton tutkimuksen tulokset ovat vaikuttavia. Digiostojaan kasvattaneiden määrä nousi muutamassa viikossa noin viidesosaan suomalaisista. Trendi on osoittanut ylöspäin kaikissa ikäryhmissä. Yli 70 prosenttia päivittäistavarakaupoista kertoi verkko-ostosten kasvaneen.
Muutosta on avittanut suomalaisten korkea digitaalisten taitojen osaaminen. Korona on antanut sysäyksen niiden hyödyntämiselle. Verkkomaailmassa ei kuitenkaan ole rajoja, mikä korostaa paitsi turvallisuuden ja luotettavuuden aspekteja, myös vaadetta yhtenevistä kilpailuolosuhteista. Aasialaisten verkkokauppojen olemattomat vastuut esimerkiksi tuoteturvallisuuden osalta tuntuvat suomalaisen kuluttajan kukkarossa. Ratkaisu olisi löydettävä kansainvälisellä tasolla.
Korona on nostanut keskustelun myös fyysisistä toimitusketjuista, niiden lyhentämisestä ja tuotannon kotiuttamisesta. Talouden pelisäännöt ja kansainvälinen työnjako eivät kuitenkaan muutu. Yrityksille kustannustaso ja tuottavuus pysyvät keskiössä. Globalisaatiota ei ole peruttu.
Mutta ketjujen toimivuuteen, turvallisuuteen ja vastuullisuuteen kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota, kuten myös vaihtoehtoisiin ratkaisuihin yllättävissä olosuhteissa.
Nämä pohdinnat ovat tervetulleita. Eivät vain kaupan alalle, vaan koko yhteiskunnalle.
Kirjoittaja Mari Kiviniemi toimii Kaupan liiton toimitusjohtajana.