Etusivu » Kaupan alan tulevaisuus » Miten 190 miljoonan neliön siivous onnistuu tulevaisuudessa?
Kaupan alan tulevaisuus

Miten 190 miljoonan neliön siivous onnistuu tulevaisuudessa?

Tulevaisuudessa koneille annetaan tehtäviä ja niitä valvotaan etänä. Kuva: Getty Images

Onko edessä tilanne, jossa kaikkien alojen työntekijät siivoavat vai riittääkö siivouspalvelua ostajille?

– Riittää, jos kolme suurta muutosta tapahtuu yhtä aikaa. Ensinnäkin puhtausalan yritysten täytyy investoida siivousrobotteihin. Toiseksi tarvitsemme alalle paljon lisätyövoimaa ja kolmanneksi ihan jokaisen pitää siistiä omat jälkensä, jotta tilat on helpompi siivota, johtaja Sari Mattila Puhtausala ry:stä sanoo.


Yhdistelmäkoneet ja tiedolla johtaminen nopeuttavat siivousta


Kotien lisäksi robotti-imureita on jo työpaikoillakin. Yksi puhtausalan uusista innovaatioista on itsenäinen yhdistelmäkone, joka tekee telakassaan pesuaineesta käyttöliuoksen, tyhjentää likavedet ja latautuu ennen uutta siivouskierrosta.


Kaikki koneet tarvitsevat kuitenkin jonkin verran ihmisen apua ja valvontaa.


– Tulevaisuudessa koneille annetaan tehtäviä ja niitä valvotaan etänä. Näin siivoojat vapautuvat sinne, missä heidän ammattitaitoaan tarvitaan, Mattila kertoo.


Esimerkiksi lentokentillä on jo aivan tavallista, että siivooja saa mobiilinsa tiedon niin tilojen käyttöasteisiin pohjautuvasta siivoustarpeesta kuin tyhjenevistä käsipaperitelineistäkin.


– Datan avulla siivouksesta tulee kustannustehokkaampaa, mutta myös merkityksellisempää ja itsenäisempää, mikä on siivoojille yhtä tärkeää kuin muillekin työntekijöille, Mattila muistuttaa.


Maahanmuuttajat ovat osa ratkaisua


Käynnissä olevat työperäisen maahanmuuton projektit ovat keskenään erilaisia. Joissain suomenkielen ja puhtausosaamisen alkeet opetetaan jo lähtömaassa. Toisissa taas täällä jo oleville tehdään henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa huomioidaan aiempi osaaminen.


– Siivouksen menetelmäosaaminen on meillä maailman huippua, mutta tarvitsemme tekijöitä. On tarpeen hyväksyä selkosuomen rinnalle englanti asiointi- ja työkielenä. Ja suomen kielen opetusta tarvitaan reilusti lisää, Mattila sanoo.


Jos maahanmuuton byrokratiaa päätetään siirtää lähtömaihin, pitää huolehtia, että suurlähetystöjen resurssit riittävät.
– Täälläkin on yritetty lahjoa rekrytoijia palkkaamaan maahanmuuttajia. Ihmiskauppaa ja hyväksikäyttöä ei pidä mahdollistaa puutteellisilla resursseilla eikä ratkaisuja saa jättää henkilökohtaisen moraalin varaan, Mattila korostaa.

Tilaa uutiskirje!

Pysy ajantasalla ajankohtaisimmista aiheista ja uusimmasta sisällöstä!

Next article