Teknologiateollisuus ry:n selvityksen mukaan sen jäsenyritykset tarvitsevat 53 200 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Yksinomaan IT-osaajien tarve on neljässä vuodessa 11 400.
Koulutusjärjestelmä tuottaa näistä nykyvolyymilla noin puolet. Tarvitaan siis lukuisia lisäkeinoja, jotta osaajatarve voitaisiin tyydyttää. Kasvavaan osaajavajeeseen vastaaminen on kohtalonkysymys koko maalle, koska teknologiateollisuus vastaa puolesta Suomen viennistä.
Nykyinen koulutusjärjestelmä on liian jäykkä ja tutkintokeskeinen. Järjestelmän tulisi kyetä ennakointiin ja reagoida ajoissa osaamistarpeissa tapahtuviin muutoksiin. Työelämässä jo olevien mahdollisuuksia hankkia lisäkoulutusta tai kouluttautua kokonaan uudelle alalle täytyy parantaa. Lisä- ja muuntokoulutus olisi otettava yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perustehtäväksi tutkintokoulutuksen rinnalle. Modulaariset koulutusrakenteet ja joustavat opintopolut helpottavat tarvittavan osaamisen hankkimista ja päivittämistä.
Digitalisaatioon ja tekoälyyn on myös panostettava merkittävästi aikaisempaa enemmän. Teollisuus tarvitsee digiosaamisen muunto- ja lisäkoulutusohjelman, joka olisi suunniteltava yritysten ja julkisen sektorin yhteistyönä.
Tekniikan alan koulutustarjontaa on kaiken kaikkiaan hallitusti lisättävä ja huolehdittava, että opinnot jo aloittaneet myös valmistuvat ja työllistyvät.
Koulutettujen suomalaisten maastamuutto on kymmenen viime vuoden aikana ollut vilkkaampaa kuin koulutettujen muutto Suomeen.
Koulutusjärjestelmän rakenteellisten muutosten lisäksi tarvitaan työtä mielikuvien korjaamiseksi. Teknologiateollisuudessa pääsee tekemään merkityksellistä työtä vaikkapa kestävän kehityksen, digipalveluiden tai terveysteknologian parissa. Esimerkiksi tytöt jättävät liian usein pitkän matematiikan lukematta eivätkä muutenkaan pidä teknologia-alaa potentiaalisena uravaihtoehtona.
Kotimaiset ikäluokat eivät yksin riitä vastaamaan osaajavajeeseen. Lisäksi koulutettujen suomalaisten maastamuutto on kymmenen viime vuoden aikana ollut vilkkaampaa kuin koulutettujen muutto Suomeen. Työperäisen maahanmuuton lupaprosesseja olisi helpotettava ja nopeutettava.
Ulkomailta Suomeen opiskelemaan muuttaneiden on myös ollut vaikea löytää harjoittelupaikkoja tai työtä Suomesta opintojen jälkeen. Yritysten ja oppilaitosten tulisi yhdessä rakentaa opintopolkuja jo opintojen alusta alkaen helpottamaan ulkomaalaisten työllistymistä. Opintojen jälkeen valmistuneille tulisi oleskeluluvan lisäksi myöntää työlupa.
Globaalin kilpailun koveneminen ja huoli osaajien saatavuudesta haastaa yrityksiä strategiseen yhteistyöhön oppilaitosten, korkeakoulujen ja muiden yritysten kanssa. Pitkäjänteinen ja ennakkoluuloton yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä mahdollistaa parhaat tulokset.
Suomella on edessään massiivinen uudelleenkoulutusurakka, joka on syytä aloittaa heti. Laastari ei nyt riitä, vaan tarvitsemme ripeitä otteita ja merkittäviä uudistuksia koko koulutusjärjestelmään.
Kirjoittaja Jorma Turunen toimii toimitusjohtajana Teknologiateollisuus ry:llä.