Iiro Lehtonen
toimitusjohtaja, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Digitalisaatio ja teknologian käyttäminen lisääntyvät kuljetusyritysten toiminnassa, tieliikenteessä ja kaluston robotiikassa. Erityisesti sähköisten rahtikirjojen tuleminen on tuonut lisää tehokkuutta ja luotettavuutta toimitusketjuun.
Suomen ratifioima kansainvälinen sopimus sähköisten rahtikirjojen käytöstä astui Suomessa voimaan huhtikuussa 2019. Sopimuksen ratifiointi tarkoittaa sitä, että jos viranomainen tarkastaa kuljetusta ja pyytää rahtikirjaa nähtäväksi, kuljettaja voi jatkossa näyttää sen kännykästään.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen pitää sähköisten rahtikirjojen ratifiointia tervetulleena uudistuksena.
– Paperisten rahtikirjojen käytössä kuluu enemmän aikaa ja mahdollisten virheiden sattumisen määrä on suurempi verrattuna sähköisiin. Sähköisten etu on se, että tieto siirtyy sellaisenaan, eikä sitä tarvitse uudelleen syöttää.
Sähköisten rahtikirjojen ansioista koko kuljetusketju saavuttaa kustannustehokkuutta. Lehtosen mukaan tehokkuus lisääntyisi, jos käytössä olisi yleinen rahtikirjajärjestelmä.
– Nyt järjestelmiä on luotu pitkälti lähettäjäkohtaisesti tai kuljetusketjun välille ja ulkopuolisen on usein hankalaa liittyä osaksi sitä.
SKAL on osaltaan pyrkinyt vaikuttamaan tähän kehittämällä yhdessä virolaisen kollegajärjestönsä ERAA:n kanssa Euroopan Unionin rahoittamassa hankkeessa MobiCarnet-järjestelmän, johon kolmannen osapuolen liittyminen on tehty helpoksi. Rakennus- ja pilotointivaiheessa olevassa järjestelmässä on myös vaarallisten aineiden kuljettamista helpottava MobiADR-sovellus sekä MobiFootprint-sovellus, jolla pystyy mittaamaan kuljetuksen hiilijalanjäljen.
Lehtosen mukaan digitalisaatio tieliikenteessä vaikuttaa myös turvallisuuden lisääntymiseen. Toimitusjohtaja mainitsee esimerkkinä Porokello-sovelluksen. Autoilija merkkaa sovellukseen paikan, jossa on nähnyt poroja ja sovellus varoittaa muita Porokelloa käyttäviä autoilijoita.
– Digitalisaation ansiosta tiellä liikkujat pystyvät kommunikoimaan toisilleen enemmän ja robotiikan kehityksen myötä kalustoon tulee erilaisia kuljettajia avustavia toimintoja, kuten automaattista jarruttamista. Silti on muistettava, että robotiikka ei korvaa kuljettajaa, sillä auton ajaminen on vain yksi osa ammattikuljettajan työtä.
Lue myös: Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry: ”Sähköiset rahtikirjat tulisi ratifioida”
Asiakaskontaktiin, kuorman purkuun ja lastaukseen liittyy paljon toimintoja, joita on vaikea automatisoida. Lisäksi robotiikan kehittäminen on hidasta ja esimerkiksi muualla Euroopassa jo kokeiltavana olevien rekkaletkojen, joissa yksi kuljettaja hallitsee useampaa rekkaa kerrallaan, tuleminen Suomeen laajamittaisesti ei ole todennäköistä.
– Suomen tavaravirroilla se tarkoittaisi sitä, että ensimmäinen rekka seisoisi terminaalissa odottamassa muita rekkoja, jotta letka saataisiin kasaan, Lehtonen täsmentää.