Etusivu » Logistiikka » Sisälogistiikka vaatii organisaatiolta kyvykkyyttä
Sisälogistiikka

Sisälogistiikka vaatii organisaatiolta kyvykkyyttä

Teknologian kehittyminen lisää henkilöstön koulutus- ja osaamistarvetta, mikä osaltaan puoltaa ulkoistamista. Kuva: Getty images

Markku Henttinen

toimitusjohtaja, Logistiikkayhdistys LOGY ry

Varastointipalvelujen energiatehokkuus ja päästöttömyys ovat yhä keskeisempiä tekijöitä vastuullisessa yritystoiminnassa.

– Sisälogistiikkaa ja varastointipalveluja mietittäessä avainkysymys on, kyetäänkö henkilöstöön, tietojärjestelmiin ja teknologisiin ratkaisuihin liittyvät kyvykkyydet rakentamaan oman organisaation toimesta, omilla resursseilla, vai otetaanko käyttöön logistiikkaan erikoistuneen palveluyrityksen kyvykkyydet. Teknologian kehittyminen lisää henkilöstön koulutus- ja osaamistarvetta, mikä osaltaan puoltaa ulkoistamista, toteaa Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n toimitusjohtaja Markku Henttinen.

Ideaalisessa tilanteessa toiminnan tehostamisen hyödyt jaetaan sopimusosapuolten kesken.

Asiakasyritys voi hyödyntää palveluyrityksen tietojärjestelmien kautta saatavaa, parempaa informaatiota toiminnan kehittämiseksi logistiikan lisäksi myös muussa toiminnassaan.

Ulkoistamisen jälkeenkin tarvitaan logistiikan johtamista

Vaikka logistiikka olisi ulkoistettu, organisaatiossa tarvitaan oma vastuuhenkilö ja logistiikkaketjun hallintaa.

– On hyvä muistaa, että ongelmia ei voi ulkoistaa. Sisälogistiikan tai varaston ongelmiksi koetut haasteet ja toimituskyvyttömyys voivat olla seurausta organisaation muiden osien toiminnasta. Onko toimittaja merkinnyt ja pakannut lähetykset asianmukaisesti? Onko varastolla riittävästi toiminta-aikaa lähetysten edelleen lähettämiselle? Henttinen kysyy.

Ulkoistamisessa palvelusopimus on erittäin tärkeässä asemassa. Sopimuksen tulee olla mielekäs molemmille osapuolille, ja sopimuksessa tulee olla selkeät prosessikuvaukset, kriteerit ja mittarit toiminnan laadulle sekä palvelutasolle. Erityisen tärkeää on, miten varmistetaan toiminnan jatkuva kehittäminen sekä suoritehinnoittelun muutokset silloin, kun tavaravirrat ja toimituseräkoot muuttuvat. Ideaalisessa tilanteessa toiminnan tehostamisen hyödyt jaetaan sopimusosapuolten kesken.

Next article