Kulttuurista on ammennettavissa niin luovuutta kuin mielenrauhaa.
Tanssija-koreografi Minna Tervamäen yhteydessä sana ”eläköityminen” on harhaanjohtava. Vaikka aika Kansallisbaletissa on ohi, työ on jatkunut ja laajentunut uusilla estradeilla. Tähtitanssijan ja nykyisen yrittäjän toinen ura on esimerkki taiteilijan ammattitaidon hyödyntämisestä laajemmin yhteiskunnassa, yli perinteisen taideyleisön.
Osaltaan hän on rakentamassa siltaa kulttuurikentän ja yritysmaailman välille.
Yrityksensä kautta Tervamäki tarjoaa aineksia niin fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiin. Räätälöidyissä kokonaisuuksissa paneudutaan kehon liikkuvuuteen ja vahvistamiseen, rentoutumiseen ja ravintoon. Repertuaariin kuuluvat myös itsetuntemuksen ja -luottamuksen edistäminen, asenteiden tarkistaminen, avautumisen sekä heittäytymisen avittaminen.
Kuulostavatko teemat tutuilta? Ei ihme, sillä näitä elementtejähän konsultit ja gurut menestystä haikailevilta yrityksiltä kaipaavat.
Tervamäen mukaan ehkä vasta nyt ollaan oivaltamassa taiteellisen luomisprosessin ja kukoistavan yrityskonseptin samankaltaisuus.
– Kulttuurin anti liittyy luovuuteen, sitä lisäävään kokemukseen. Teos, joka ei ole valmiiksi pureskeltu jättää tilaa mielikuvitukselle ja avaa ovia intuitiolle. On tarpeellista välillä irtautua analyyttisesta todellisuudesta ja informaatiotulvasta ja antautua vietäväksi, altistua vaihtoehtoiselle.
Rauhan tyyssija
Mutta taide-elämyksen ääreen on kiireisen työporukan hyvä hakeutua myös muista syistä. Pienessä paossa ei ole mitään pahaa.
Sellaiseen Tervamäki jopa kannustaa.
– En torju ajatusta siitä, että taide ja kulttuuri tarjoavat joskus puhdasta eskapismia. Esitys voi olla rentoutumisen hetki. Tilanne, jossa laitteet suljetaan ja rauhoitutaan yhden asian äärelle. Ollaan läsnä. Olemme nykyään niin lyhytjännitteisiä.
Esitysten yhteyteen Tervamäki liittää usein pienen orientaation. Mutta ikuisuuskysymykseen teoksen ”ymmärtämisen” tarpeellisuudesta vastaus on napakka: ei tarvitse.
– Olen nähnyt valtavasti teoksia, joista en ole käsittänyt mitään. Silti aina ne ovat sysänneet liikkeelle tunnereaktioita ja kommunikaatiota, jotka voivat johtaa uusille ulapoille.
Tunnereaktioita hän on todistanut esiintyessään yrityksissä ja pankkisaleissa. Ihmiset ovat kiittäneet kyynelsilmin. Teoksen voi siis kutsua luokse. Vaikutus saattaa olla tällöin jopa vahvempi.
Sen Tervamäki toki tiedostaa ja hyväksyy, että yrityksissä usein perätään muitakin vaikuttavuuden mittareita kuin kyyneleitä – konkreettisia tuloksia, jopa kulttuurielämyksistä. Vaikutukset ovat kuitenkin monitahoiset ja vaikeasti mitattavissa. Mutta ne saattavat ulottua perusasioihin.
– Yritys voi taiteilijan avulla esimerkiksi miettiä, miten esitys linkittyy sen arvoihin ja päämääriin, pohtii Tervamäki.