Etusivu » Yritystoiminta » Ilmaston lämpeneminen uhkaa Itämerta
Vastuullisuus

Ilmaston lämpeneminen uhkaa Itämerta

Itämeren suojelussa asioita tulisi miettiä kokonaisvaltaisesti uudella tavalla eikä keskittyä yksinomaan päästöjen minimointiin. Kuva: Getty Images

Ulla Rosenström

meriympäristöjohtaja,
John Nurmisen Säätiö

Irina Niinivaara

yritysyhteistyöpäällikkö,
Baltic Sea Action Group

Vaikka fosfori- ja typpipäästöt ovat vähentyneet, Helcomin tuore raportti osoittaa, ettei Itämeren tila ole viime vuosina merkittävästi parantunut. Ravinteet ja meren lämpeneminen kiihdyttävät leväkukintoja ja sateet lisäävät maa- ja metsätalouden kuormitusta.

– Toteutetut toimenpiteet ovat auttaneet, mutta ne eivät ole riittäviä. Yritykset voivat osallistua monin tavoin, esimerkiksi kiinnittämällä huomiota suoriin ja välillisiin ympäristövaikutuksiinsa, ottamalla käyttöön ympäristöystävällisempiä käytäntöjä ja tukemalla ympäristötutkimusta, kannustaa John Nurmisen Säätiön meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström.

Tarvitaan lisää tietoa, toimenpiteitä ja tahtoa

– Peräänkuulutan proaktiivisuutta ja kekseliäisyyttä. Jätteet ja jätevedet pitäisi nähdä vastuullisena raaka-aineena, joista voidaan talteen ottaa arvokkaita aineita, kuten kemikaaleja ja ravinteita, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi lannoitteina. Yritysten tulisi jakaa avoimemmin tietoa omista innovaatioistaan ja toimia esimerkkinä. Ei vain minimoida päästöjä vaan mietitään asioita uudella tavalla, Rosenström sanoo.

Itämeren suojelu alkaa maalta

Lähes koko Suomi on Itämeren valuma-aluetta. Maalta tulevat roskat sekä yhteiskunnan toiminnasta syntyvät päästöt ovat uhka Itämerelle.

– Ei ole väliä toimiiko maalla, merellä vaiko pinnan alla, yritysten aktiivinen osallistuminen ja innovaatiot ovat keskeisiä Itämeren suojelussa, toteaa Baltic Sea Action Groupin yritysyhteistyöpäällikkö Irina Niinivaara.

Uudistava maatalous parantaa maaperän laatua ja sitoo hiiltä. Tämä auttaa viljelijöitä selviytymään ilmastonmuutoksen aiheuttamista äärisäistä, parantaa satovarmuutta, ruokaketjun toimitusvarmuutta sekä huoltovarmuutta ja samalla vähentää rehevöitymistä.

Meriliikenteessä on olennaista ohjata rahtilaivojen jätevedet satamien jätehuollon kautta osaksi kiertotaloutta.

Itämeren edunvalvojat

Suomi on esimerkkinä Itämeren rannikkovaltioille, koska täällä saamme yritykset, päättäjät ja tutkijat yhteen tekemään systeemistä muutosta kohti kiertotaloutta.

– Yritykset ajavat tätä muutosta kehittämällä omaa toimintaansa. Myös henkilöstö kannattaa ottaa mukaan auttamaan Itämerta. Samalla voi auttaa auttajia, eli lahjoittaa rahaa Itämeren suojelutyölle ja tutkimukseen, ehdottaa Niinivaara.

Next article