Henkistä kestävyyttä on viime aikoina mainostettu työelämän uutena menestystekijänä. Uudesta asiasta ei varsinaisesti ole kyse, mutta sen merkitys korostuu entisestään tässä ajassa. Some-maailman läpinäkyvyys, liiketoimintojen digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat elämäämme enemmän kuin ehkä osaamme vielä kuvitellakaan. Huono johtaminen tulee esille entistä helpommin läpinäkyvyyden lisääntyessä. Nopeaa reagointia vaativat tilanteet saattavat aiheuttaa epävarmuutta ja paineita.

Henkinen kestävyys tarkoittaa toimintakykyä hankalissa tilanteissa ja kykyä palautua niistä. Sekä johtamisen että itsensä johtamisen tehokkuus tulee esille juuri paineisissa tilanteissa. Tämän päivän menestyvä, henkisesti kestävä johtaja omaa joustavia ajattelutaitoja, tunnetaitoja ja tilannetajua. Hän osaa ylläpitää sekä omaa että koko tiimin energiaa, sekä luoda uusia tapoja organisaatioon.


Hyvä tilannetaju johtamisessa

Tilannetaju on henkisen kestävyyden keskeinen elementti, josta on puhuttu liian vähän. Toivoisin sen nousevan näkyvämmin johtamisen kehittämisen agendalle. Tilannetaju tai tilannetietoisuus tarkoittaa sitä, miten keräämme tietoa päätöksenteon pohjaksi itsestämme, toisista ihmisistä ja ympäristöstä sekä miten tulkitsemme sitä.

Onnistunut päätöksenteko monimutkaisessa ja muuttuvassa ympäristössä vaatii tilannetietoisuutta, erityisesti työympäristöissä, joissa informaatiota on paljon ja joissa virheelliset arviot ja huonot päätökset voivat aiheuttaa vakavia seurauksia. Kun tätä ”ässätekijää” kehitetään, lisätään kykyä havainnoida, ja vähennetään inhimillisten ajatus- ja havaintovirheiden vaikutusta. Kyse ei siis ole vain faktatiedosta.

Hyvä tilannetaju edellyttää oman mielen johtamisen taitoja. Näitä ovat ajattelu-, tunne- ja selkiyttämistaidot, kyky suunnata huomio tietoisesti, kyky kehittää ja hyödyntää intuitiota, sekä tunnistaa ja ohittaa omat havaintoharhat ja ajatusvirheet. Tilannetajun kehittämisessä kukaan ei onnistu yksin. Toimivat tiimit ovat tärkeitä, sillä ne korjaavat yksilöiden ajatusvirheitä. Sosiaalisesta tuesta, innostuksesta ja myötätunnosta on jo alettu puhua kilpailuetutekijöinä.

Voimme kehittää tilannetajua muun muassa kehittämällä intuitiota. Tästä kiinnostuneiden kannattaa tutustua Asta Raamin intuitiota käsitelleeseen väitöskirjaan. Intuitio on ylivertainen, kun tietoa on liikaa tai liian vähän, on samanaikainen tiedollinen yli- ja alikuorma tai aikakriittisyyttä. Intuitioon ei kuitenkaan aina voi luottaa.

Tilannetajua voi kehittää myös parantamalla läsnäolotaitoja ja keskittymiskykyä joko erilaisilla mindfulness-menetelmillä tai jopa keskellä työarkea. Aivot ovat rutiineja poimiva koneisto, jonka voimme opettaa skannaamaan ympäristöstä entistä enemmän mahdollisuuksia esteiden sijaan.


Jatkuva oppiminen on työelämän turvaverkko

Meillä jokaisella on jonkinlainen turvallisuuden tarve. Ennen se tyydyttyi pysyvyyden kautta, sitten osaamisen kautta. Nyt jatkuva uuden oppimisen halu ja kyky on ainoa työelämän turvaverkko.

Johtamisessa kannattaa panostaa itsensä johtamisen taitoihin, mielen johtamisen taitoihin ja yhdessä tekemisen taitoihin. Tutkimus tuo jatkuvasti uutta tietoa ihmismielestä ja aivoista. Toisaalta moni kokee, ettei ymmärrä riittävästi mielen toiminnasta, vaikka sekä suurimmat mahdollisuudet tuloksellisuuteen ja hyvinvointiin että suurimmat riskit ovat mielessämme.

Tarvitsemme yhä enemmän ymmärrystä ihmismielestä.