Kongressit- ja tapahtumat ovat mielenkiintoinen ala, sillä ne hyödyttävät laaja-alaisesti useita eri toimijoita, kansainvälisistä tapahtumista ja myynnistä vastaava Mervi Toivonen Visit Finlandilta sanoo.

Tänä kesänä Suomessa käyneiden kongressivieraiden arvellaan jättäneen tänne yli 40 miljoonaa euroa.

– Kongressivieraat viipyvät useita päiviä, ja näiden päivien aikana jokainen majoittuu, syö, juo ja liikkuu, ehkä ostaa paikallisia matkamuistoja kotiin. Majoitusliikkeet ovat täynnä ja takseille on käyttöä. Tapahtumien yhteydessä järjestetään sosiaalisia illanviettoja ja juhlia, joten kongressit ovat ravintoloille hyvää bisnestä, kongressipäällikkö Ines Antti-Poika Helsinki Marketingista listaa.

– On tutkittu, että kongressivieras kuluttaa keskimäärin neljästä viiteen kertaan saman verran kuin turisti yleensä, Toivonen lisää.

Kuluttamalla suomalaisia palveluita kongressivieraat työllistävät suomalaisia.

– Suomessa tehdyn työn hedelmä myös jää tänne, Toivonen iloitsee.

Taloudellisen vaikutuksen lisäksi kongressit edesauttavat suomalaisen tieteen viemistä yli rajojen.

– Kun kongressi pidetään Helsingissä, tutkijat täällä saavat koko tieteenkentän katseet kääntymään kohti Helsinkiä ja Suomea. Vaikutus Helsingin osaamiskenttään on taloudellistakin hyötyä merkittävämpää, Antti-Poika sanoo.

– Verkostoituminen on edelleenkin kongressien pääfokus. Suomea tehdään tunnetuksi maailmalle näiden kongressien kautta, Toivonen täydentää.


Yhteistyötä ja tiedeosaamista

Suomi menestyy kongressimaana kansainvälisissä vertailuissa hyvin.

– UIA:n tilaistoissa Suomi oli paras pohjoismaa viime vuoden osalta, Toivonen kertoo.

Menestyksen taustalla on vahva tiedeosaaminen ja vuosien tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken.

– Täällä tehdään töitä yhteisen tavoitteen eteen, emme näe toisiamme kilpailijoina vaan puhallamme yhteen hiileen, Antti-Poika sanoo.

– Yhteistyön ansiosta pystymme kohtalaisen niukoilla resursseilla toteuttamaan maailmanluokan tapahtumia. Kongressijärjestäjän näkökulmasta olemme maa, jossa järjestelyt toimivat. Vaikka emme ole keskiössä, tänne on hyvien lentoyhteyksien ansioista helppo tulla, Toivonen jatkaa. Antti-Pojan mukaan silti on vielä tehtävää.

– Emme ole maana ja brändinä vielä kovin tunnettu maailmalla. Suomi ei tule ensimmäisenä mieleen, kun kongressipaikkaa mietitään.

Samanaikaisesti Antti-Poika ja Toivonen näkevät tämän myös vahvuutena.

– Suomella on maana uutuusarvoa. Uutuusarvolla puolestaan on merkitystä silloin, kun mahdollinen osallistuja miettii lähteäkö kongressiin vai ei, Toivonen päättää.